sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kuva&Kamera 2016 messulippujen voittaja

Tulevalla viikolla perjantaina alkaa Kuva&Kamera 2016 messut Helsingin Messukeskuksessa. Tarjolla on  vaikka mitä kaikkea kivaa katsottavaa. Lisäksi viidessä ohjelmatilassa ja näytteilleasettajien osastolla on tarjolla ohjelmaa, niin ammattilaisille kuin meille harrastajillekin.




Sain Helsingin Messukeskukselta kaksi vapaalippua Kuva&Kamera 2016 messuille arvottavaksi blogissani. Arvonta päättyi tänään kello 16 ja voittaja on selvillä!


Kaikille osallistujille tehtiin samankokoinen arvontalipuke. 


Ja koska arvotaan lippuja Kuva&Kamera messuille, sai objektiivin suojus olla arvontapussukkana. Onnettarena toimi tälläkin kerralla Juniori. Hetken lappuja sekoitettuaan hän nosti voittajan joka on.... rumpujen pärinää ja trumpetti fanfaari...


 MYY! 

Onnea voittajalle. Lähetän sinulle sähköpostia ja sovimme lippujen toimittamisesta. Nyt sinulla on mahdollisuus mennä yhdessä ystäväsi kanssa katsastamaan Olympuksen kameraasi uutta objektiivia =D.


Lisätietoa messuista ja mm. messutarjoksista, joita päivitetään vielä viikon aikana, voit lukea täältä. Messut järjestetään 4. - 6.3.2016 ja ne ovat avoimena yleisölle seuraavasti:

perjantaina klo 12:00 - 19:00
lauantaina klo 10:00 - 18:00
sunnuntaina 10:00 - 17:00

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsingin Messukeskuksen kanssa.

Ensimmäinen kevätpäivä

Eilen paistoi aurinko ensimmäistä kertaa kuten se vain voi keväällä paistaa. Ei pilven hattaraa taivaalla. Lumi antoi periksi auringonvalossa ja alkoi sulaa. Sanomattakin on varmasti selvää, että mieli oli todella korkealla! Ilmassa ihan tuoksui jo kevät. Oli pakko päästä ulos kameran kanssa silläkin uhalla, että mitään erikoisia lintuja ei vielä näkyisi. Suuntasimme Kipparini kanssa Suomenojan lintujärvelle.


Lintujen suhteen arvasin oikein. Ei ollut tiklejä tälläkään kerralla. Pitää alkaa tosissaan kuukkeloimaan, että missä ne milloinkin oikein luuraavat. No sen sijaan talventörröttäjiä piisasi alueella sitäkin enemmän.




Pajunkissa alkavat avautua. Itseasiassa ei tässä ole pääsiäiseenkään enään kovin montaa päivää. Varma kevään merkki!




 Suomenojan lintujärvi oli vielä jäässä, jotenkin senkin puoleen oli hiljaista.


Variksilla oli sukukokous jäällä.


Kipparini, joka tietää minua paljon enemmän luonnosta, löysi pienen kuusimetsän. Siellä kuulemma vallankin pikkulinnut viihtyvät. Menimme sinne pienen ojanpoikki ja mitä sieltä löytyikään!


Ruokinta ja havaintopaikka! Alueella oli monia lintulautoja ja ruokintatelineitä. Nyt tiedän missä vierailen aina jatkossa kun tulen Suomenojan lintujärvelle.




Tällä kerralla emme nähneet siellä muuta kuin tavanomaisia talitinttejä. Mutta varisten jälkeen nämäkin kelpasivat minulle kuvattavaksi =D. Tirpat on aina yhtä suloisia.




Tämä kuvan sulkamytty on sinitiainen. Hän puisteli itseään ja nappasin siitä samalla kuvan =D.


Laajensimme reviiriämme ja kävelimme Suomenojan venesatamaan. Matkan varrella lämmitteli kaksi sorsaa päiväunien merkeissä auringossa.


Siellä ne uinuvat veneet vielä pressujen alla. Vaan ei mene montaa viikkoa kun satamassa on jo täysi tohina päällä. Se on ihan parasta aikaa. Koko veneilykauden ihanuus on vielä edessä ja saa jo puuhastella venee kimpussa.


Karhu odottelee jäidenlähtöä tyynenä.




Kipparini kanssa aina ihmetellään, että miksi jotkut jättävät veneensä "vesille" talveksi. Se kun ei tee veneelle hyvää, päin vastoin, saattaa aiheuttaa jopa vahinkoa. Tämän kuvan otin siksi, että tämä vene on jo valmiiksi parkkeerattu septitankin tyhjennyspaikalle. Viime kesänä emme käyneet kertaakaan Suomenojan septitankintyhjennyspaikalla niin ettei siihen olisi joku parkkeerannut veneensä. Ihan uskomatonta, miten joku ei ymmärrä että P kirjain, jossa on punainen viiva vedettynä yli tarkoittaa parkkeeraaminen kielletty.


Suomenojan venesataman kahvilan edustalla on hieno koiraparkki. Tämä on loistavasti keksitty, sillä aurinkoisella säällä pääsee koira varjoon vilvoittelemaan.


Aurinko paistaa tänäänkin keväisesti, joten suuntaamme jälleen ulos. Tosin tälle päivälle on aktiviteettina varattu hätärakettien ammuntaharjoitukset. Taito, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, mutta jota on hyvä harjoitella. Harjoituksista tulee juttua sitten ensi viikolla. Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

PS: Kuva&Kamera 2016 messulippuarvonta päättyy tänään klo 16, joten vielä ennättää osallistumaan!

torstai 25. helmikuuta 2016

Kuva&Kamera 2016 - messulippuarvonta!

Ystäväni kysyi minulta tällä viikolla vinkkejä "pidemmän putken" hankintaan. Hänen tytär on innostunut valokuvaamisesta ja hän oli tullut harrastuksessa siihen kohtaan, että pidemmälle kakkulalle olisi tarvetta. Kun listasin hänelle omia mietteitä asioista, joihin ainakin itse kiinnittäisin huomiota, tajusin, että objektiivin valinta ei todellakaan ole mitään helppoa hommaan. Ihan ensimmäiseksi tulee tietää, että mihin käytöön on objektiivia hankkimassa.

Omaa kuvauskalustoa mättäällä

Tarve oli tällä kertaa tiedossa, kuvia tulisi voida ottaa hieman kauempaa. Esimmäinen kysymys onkin että kuinka kaukaa? Itselläni on ainakin sellainen tunne, että vaikka omistaisi kuinka pitkän putken, on se joka tapauksessa liian lyhyt jossakin tilanteessa =D. Seuraavaksi olisi hyvä miettiä, että haluaako kiinteän poltovälin vai zoomin? Itse pidän kovasti zoomeista. Niiden kanssa saan sommiteltua kuvaa jo valmiiksi kuvaustilanteessa. Zoomissa vain valitettavasti joutuu useinmiten tinkimään valovoimasta. Omistan kaksi "pidempää" putkea, 70-300mm ja 100-400mm. Ensimmäinen on osoittautunut mukavaksi kaupunki kuvauksissa. Sen avulla saa rakennuksista todella hyvin kuvattua yksityiskohtia. Jälkimmäinen puolestaan on hankittu, koska ensimmäinen kävi lyhyeksi luonnossa, joten 100-400mm kulkee mukanani aina luonnossa.

Kamera&Kuva - Kuva: Helsingin messukeskus

Kun pituus on selvillä, seuraavaksi pitää sitten miettiä oikeasti sitä valovoimaa. Valitettavasti se vain menee niin, että mitä valovoimaisempi, sitä enemmän se tekee lovea vallankin valokuvaharrastajan kukkaroon. Toisaalta sanonta kuuluu, että "köyhän ei pidä ostaa halpaa". Tässäkin hyvä neuvo voisi olla se, ettei kannata langeta siihen ihan edullisempaan, jos nyt sitten ei haluakkaan satsata ammattilaisvehkeisiin. Harrastaja kun ei saa edes verotuksessa niitä vähennykseen =D. Säästää voi rahaa myös siinä, että vertailee eri valmistajien malleja keskenään. Silloin pitää muista tarkistaa hankintaa tehtäessä että kyseinen objektiivi on sopiva juuri omaan kameraan.

Kamera&Kuva - Kuva: Helsingin Messukeskus

Tottumaton tutkija saattaa ensi alkuun hämmästyä objektiivien nimessä olevia kirjainlyhenteitä. Ja jotta homma ei olisi liian helppoa, merkinnät ovat jokaisessa objektiivissä erilaiset =D. Jotta merkkien selitykset avautuvat, niihin voi käydä tutustumassa vaikkapa täällä. Vielä yksi asia on minusta pohtimisen arvoinen, nimittäin kuvanvakain. Itse vaadin vallankin teleobjektiiviltä kuvanvakainta, sillä ne painavat (hyvät varsinkin) melkoisesti, jolloin myös käsi heiluu kuvaustilanteessa helpommin. Ja sehän tarkoittaa tärähtäneitä kuvia. Tiedän, että tähänkin asiaan on olemassa omat "koulukuntansa" ja monet kuvaavat luonnossa jalustalla. Minä vaan en ole jalustaan oppinut, vaikka kuinka olen yrittänyt sen kanssa harjoitella. Minulle tulee sellainen tunne, että jalustassa on kameran lisäksi kiinni myös minä =D. Haluan aina heilua kameran kanssa. Ja kyllä, tuloksena on monesti kuvanvakaajasta huolimatta niitä tärähtäneitä kuvia. Tai väärin tarkennettuja =D.

Kuva&Kamera - Kuva: Helsingin Messukeskus


Paras tietenkin olisi jos objektiivia pääsisi itse kokeilemaan. Kaikkein paras vaihtoehto olisi, jos pääsisi sen kanssa oikein tosi toimiin esim. luontoon, mutta myös kauppiaan luona saa jo jonkinlaisen käsityksen. On olemassa yrityksiä joista voi vuokrata laitteita hetkeksi käyttöön.


Kuva: Helsingin Messukeskus

Teleojektiivin hankintapohdinnasta sain oivallisen aasinsillan (mistähän tuokin sanonta tulee) kertoa että reilun viikonpäästä, 4.-6.3.2016 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa Kuva&Kamera 2016 -messut, jossa on mahdollista kokeilla mm. objektiivejä. Tarjolla on edustava kattaus kuvia, laitteita ja lisävarusteita. Viidessä ohjelmatilassa tarjoillaan ohjelmaa sekä ammattilaisille että myös meille harrastajille. Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja näyttelyihin etukäteen täältä. Messujen ohjelmaa täydennetän sitä mukaan kun messut lähestyvä. Ja mikä parasta, tarjolle tulee myös messutarjouksia, ne pitää mennä ehdottomasti tsekkaamaan!

Minulla on ilo päästä bloggaajana messuille mukaan. Sain Helsingin Messukeskukselta blogipassin lisäksi kaksi vapaalippua arvottavaksi. Arvonta alkaa än yy tee nyt ja loppuun tulevana sunnuntaina 28.2.2016 klo 16:00. Osallistu arvontaan kommentoimalla kommenttikenttään halukkuutesi osallistua arvontaan. Muista laittaa mukaan sähköpostiosoite, jonne voin ilmoittaa mahdollisesta voitosta. Liput, 2 kpl lähtee yhdelle voittajalle, jotta hän voi ottaa kaverin mukaan messutunnelmaan.Yhdessä moni asia on mukavampaa =).

Postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Messukeskuksen kanssa.

tiistai 23. helmikuuta 2016

Vene båt 2016 Uusi Aalto ja saaristo

Sunnuntaina, messujen viimeisenä päivänä katsastimme Uuden Aallon ja saaristolais osuuden. Uudessa Aallossa oli mahdollisuus kokeilla monenlaisia vesiharrastuksia. Minä tyydyin katselemaan kun muut kokeilivat =D. Tänä vuona Uuden Aallon allas oli suurempi kuin koskaan. Altaan pituus oli 40 metriä ja leveys 15 metriä. Veden syvyys oli jopa metrin.




Nämä flyboard esitykset olivat todella upeita. Haastavia kuvata, kun oli melko hämärää. Minä en uskaltaisi koskaan kokeilla moista vehettä.






Paikalla oli myös kaksi hehkeää merenneitoa =).




Sup lautailu on tullut vuosi vuodelta suositummaksi. Olen kuullut jopa Sup joogasta, hui! Minä en pysyisi pystyssä tuon päällä edes seisaallani, saati sitten että joogaisin siinä =D. Vaan mukavan näköistä touhua ken sen osaa.


Uuden Aallon osastolla oli nähtävänä kaikkea sukellukseen ja vesielämään liittyvää. Tuli sellaien olo kuin olisi ollut surffirannalla.




 Pipo merellä lämmittää aina.


"Peltsi" Peltonen oli antamassa kalastusvinkkejä Rapalan jättiakvaariolla. Minä opin, että veden lämpötilalla on väliä kun valitaan viheen väriä. Heti jäiden lähdetyä kalat käyvät vähän hitaalla, ovat kylmästä kankeita. Kalahaaveista paras on sellainen joka on mukana. Toinen tärkeä ominausuus on, että se on tarpeeksi suuri.


Mikä kala ei kuulu joukkoon =D.





Kalastuksen maailma on ihan oma juttunsa. Messuilla oli mielestäni tällä kertaa enemmän kalastusvälineitä myyviä osastoja kuin ennen. Tarjolla oli vaikka minkälaista kuva ja vihettä. Oli keloja ja vapoja ym. kaikkea kalastukseen liittyvää tarviketta.


Upeat puukot. Toisen päällinen on tehty käärmeen nahasta ja toisen kalan nahasta.


  Rosterin osastolta löytyi mielestäni asiallinen juomateline, jonka voi kiinnittää veneen kaiteeseen.


Saaristo-osalta löytyi mukavia vinkkejä uusista ja jo ennestään tutuista paikoista. Tarjolla oli myös aitoa saaristolaisruokaa, mitäpä muutakaan kuin lohikeittoa ja saaristolaisleipää. Kyllä maistui hyvältä!




Tämän vuoden valinta vuoden vierasvenesatamaksi oli Kökarin saarella sijaiseva Sandvik. En ollut vallinnasta yllättynyt, sillä satama on todella mukava. Koska sen yhteydessä on myös leirintäalue, on heillä mahdollisuus panostaa satamaan enemmän, koska myös käyttäjiä on enemmän. Vierailimme viime kesänä tässä upeassa satamassa. Voitte lukea sataman esittelyn täältä. Sisävesistön vuoden vierasvenesatama oli tänä vuonna Kuhmoinen. Kuhmoinen sijaitsee suuren vesistön, Päijänteen rannalla Keski-Suomessa.


Kökarin saarelta oli tuotu messuille maisteltavaksi todella hyvänmakuista siideriä. Saimme maistettavaksi omenasiideriä, johon oli lisätty puolukkaa. Äkkiseltään olisi voinut kuvitella, että siideri olisi voinut olla karvas, mutta ei, se oli todella hyvää! Raikasta. Saaristosta löytyy kaikkea hyvää.


Löysimme messuilta myös Jussarön uuden satamapitäjän. Hän näytti meille kuvia uudesta saunasta ja laiturista. Asiallisen näköiset paikat. Jussarö on yksi meidän suosikkisaarista. Jos et ole koskaan käynyt, kannattaa ottaa agendalle. Saaresta löytyy monia upeita luontopolkuja ja mielenkiintoinen historia. Lisäksi saarella on upea surffiranta. Jussaröstä voit lukea lisää täältä.




Karttakeskuksen osasto on aina mielenkiintoinen, rakastan karttoja! Kipparini uusi tänä keväänä meidän kaikki merikartat uusimpiin painoksin. Nyt on taas sen puoleen turvallista seilata merillä. Mustutuksena tässä kohtaa kaikille veneiliöille. Että vaikka veneessä on elektroniset kartat, tulee paperiversiot olla aina silti mukana. Sähköinen kartta saattaa mennä tilttiin, paperinen ei koskaan, se toimii aina.


Tällaisen "Minne mentäis" kynäpenaalin hommasin jo vuosi sitten. Minusta erittäin oivallinen tapa käyttää vanhentuneita karttoja uusiokäyttöön =). Minun kynäpenaalissani on pala Ahvenanmaata ja siinä näkyy mm. Kastelholman satama, jossa kävimme viime kesänä.


Viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäisempänä löysimme Teakkerin osaston. Heillä on kerrassaan aivan upeita merellisiä tuotteita myytävää. Meillä on kuvan majakka jo kotona, sininen. Heidän valikoimasta löytää tuotteet niin itselle, kuin vaikkapa mökki- tai venetuliaiseksi. Nämä tuotteet ovat myös mainioita liikelahjoja.

 


Nämä saimaannorppa mansetit olivat todella ihastuttavia. Luontokuvaaja Juha Taskisen kuva saimaannorpan kuutista on ollut innoittajana näiden valmistuksessa. Ostamalla näitä tuotteita tukee samalla WWF:n toimintaa.




Tämä yhdestä puusta veistetty hylje oli melkein kaksi mertriä korkea. Se maksoi muistakseni 1700 euroa. Ei tullut rahaa niin paljoa mukaan. Tosin vaikka olisikin tullut, olisi sen kuljettaminen koitunut melkoiseksi haasteeksi, sillä hylje painoi yli 500 kiloa! Upea ja suloinen otus!


Teakkerin monien upeiden tuotteiden joukosta haluan nostaa yhden tuotteet erityisesti esille, tämän kauniin pöydän. Pöytiä oli saatavana eri materiaaleista ja pöydän keskellä olevaan uraaa sai myös eri materiaaleista. Sen saattoi itse sisustaa tai laittaa vaikka kylmiä kivilaattoja ja niiden päälle viileää vaativia tuotteita esille. Nerokas huonekalu. Lisäksi pöytä oli todella kauniisti muotoiltu.Teakkerin tuotevalikoimaan voit tutustua täällä.




Venemessuilla tuli vietettyä kaikkiaan kolme päivää. Rehellisesti sanottuan vähempi aika ei olisi riittänyt mihinkään. Tapasimme paljon veneilyn ystäviä ja pääsimme tutustuman moniin mukaviin asioihin. Messujen kolme päivää olivat antoisat. Tästä alkaa uusi veneilykausi. Kipparilla on jo loman reittisuunnittelu täydessä käynnissä. Tulevana kesänä meitä kutsuu Ruotsi. Jäiden lähtöä odotellessa!

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Messukeskuksen kanssa.
Kiitos Messukeskukselle Bloggaaja passista!