tiistai 12. tammikuuta 2016

Kuopion Korttelimuseo ja Wanha Cafè

Kävelyretkemme päämääränä oli mennä vierailulle Kuopion Korttelimuseoon. Sataman ja Vänärin kautta kuljettua saavuimme viimein perille. Pitkän kävelytuokion jälkeen oli mukavaa ihan ensiksi istahta välipalalle museon tunnelmalliseen kahvilaan, Wanhaan Cafèseen. Raikkaan pakkasen jälkeen kuuma juoma ja suolapala maistuvat todella hyvälle.








Kahvilassa pääsi heti ihanaan vanhanajan tunnelmaan. Tarjolla oli herkkuja jos jonkin laisia, ihan tuli valinnan vaikeus, että mitä sitä ottaisi. Palvelusta on mainuttava, että se oli todella ystävällistä ja lämmihenkistä.




Herkkuja pääsi nauttimaan kahdenlaisessa miljöössä. Ensin oli tila, josta minulle tuli mieleen peräkammari =D. Kauniisti sisustettu rauhallinen tila.




Toinen tila oli rehellinen vanhan ajan tupa uunin kera.Tupa on rakennettu 1849 ja se on toiminut aikanaan Kuopion käräjätupana. Lisää tietoa mm. tilausmenuista voit lukea Wanhan Cafèn nettisivuilta täältä.


Kun välipalat oli nautittu ja annettu jaloille ansaittu lepohetki, oli aika lähteä tutustumaan Korttelimuseoon. Korttelimuseo on entisajan puutalokortteli aivan Kuopion keskustassa.  Museo sisältää yksitoista vanhaa puutaloa, joista vanhimmat ovat 1700-luvun lopulta. Osa on ollut tällä paikalla alunperinkin ja osa on siirretty muualta Kuopiosta. Meillä oli aivan erityinen kiinnostus museota kohtaan, sillä Kipparini täti oli aikanaan asunut yhdessä museon rakenuksista.


Kun astuu Korttelimuseon pihalle, tulee heti mieleen elokuva Pikku Pietarin piha. Juuri sellainen perinteinen puutalojen ympäröimä lapsille turvallinen ympäristö.


Tästä ovesta sisään ja pääsi ostamaan pääsyliput museoon. Sieltä sai myös lainaksi kartan ja esitteen rakennuksista. Lapsille oli tarjolla ihan oma mielenkiintoinen kartta, jonka avulla pääsi bongaamaan kaikkia mielenkiintoisia vanhoja juttuja =).


Lipunmyynnissä oli myös pieni myymälä. Hetken harkitsin, että ostaisinko tuollaisen "älä sylje lattialle" kyltin =D. Ennen vanhaa tuolle olisi ollut oikeasti käyttö, miettikää! Isännät ja rengit sylkivät tuvan lattialle, eikö siitä tullut liukas?


Lipunmyyntitalossa esitellään säätyläisväen asumista 1800-luvulla. Eri huoneissa oli nähtävillä erilaisia aikatasoja. Tämä kaunis huone on kuopiolaisen kirjailijan Minna Canthin huone. Kalusteiden sijoittelussa ja tapettien valinnan apuna on käytetty vanhoja valokuvia, jossa Minna on omassa kotiympäristössään.






Kun ensimmäinen näyttelytalo oli kierretty siiryimme pihaan ja seuraavaan rakennukseen.




Yksi minun suosikeista oli talo, jossa esiteltiin tavallisen väen asumista. Tämä tupa oli sisustettu kutojan tuvaksi. Se oli kerta kaikkiaan ihanan kodikas! 





Tässä tiinussa oli näytillä kuivattua turskaa, josta aikanaan tehtiin lipeäkalaa. Se on muuten kala, joka jakaa ihmiset kahteen osaan. Siitä joko tykkää tai ei voi sietää. Itse kuluun tykääjien joukkoon. Kuivatettu kala pehmitetään liottamalla emäksisessä lipeävedessä 3-7 päivän ajan. Pehmennyt lipeäkala pestään kylmällä juoksevalla vedellä hyvin ja pakataan jolloin tuote kestää 2-3 kuukautta. Keitettyyn kalaan kun heittää maustepippuria ja suolaa sekä lisukkeeksi valkokastiketta, avot, on hyvää =D.


Itse muista lapsuudestani, kun mummo sai lainaan kangaspuut. Ensin oli leikattu vanhoja vaatteita matonkuteksi (minä väkersin jämäkankaista barbinukelleni mitä ihmeellisimpiä vaatteita) ja sitten mummoni kutoi niistä räsymattoja. Lapsena se oli jotenkin tosi jännää. Kangaspuut olivat niin isot, että veivät makuukammarista melkein koko huoneen tilan.


Kukapa arvaa mitä nämä ovat? Kyseessä ei ole käsipainot, vaan silitysrautoja, joita oli esillä räätälin tuvassa. Rauta kuumennetiin hellalla ja sen jälkeen silitettiin kangasta. En uskalla edes ajatella miltä olisi tuntunut osua sormella kuumaan rautaan.




Vanhat huonekalut ovat kauniita. Itse tehtiin käsitöinä mm. päiväpeitteet. Mikäs se sieltä sängyn alta pilkottaakaan?



Sehän on yöastia, jota myös potaksi kutsutaan. Ennen yöastiat olivat posliinista tehty ja niitä käyttivä myös aikuiset yöaikaan. Taloissa oli käytössä ulkohuussit, joten yöaikan oli kätevämpää käyttää yöasitaa, vallankin talvella =D. Yöastiaa säilytettiin makuuhuoneessa sängyn alla.




Korttelimuseon apteekkirakennus on sijainnut alunperin Minna Canthin kadulla, josta se siirrettiin museon alueelle 1987. Apteekissa esitellään 1910-1920 luvulla toiminutta apteekkimiljöötä. Esillä oli myymälähuone, laboratorio, apteekkarin huone ja varastohuone,




Näiden vanhojen lääkkeiden äärellä vietimme tovin ja muistelimme, että mitä oltiin jopa itse nähty lapsena. Inkkarin kuvalla varustetu Hota-pulverin muistivat kaikki =D. Hota-pulveri tuli markkinoille 1929 ja se oli tarkoitettu "kaikkeen särkyyn". Sitä käytettiin aina 1960-luvulle saakka. Hota-pulverin käyttö saattoi osassa väestöä saada addiktiomaisia piirteitä, pulveria otetiin, vaikka ei särkyä olisi ollutkaan =D.


Laboratorion puolella oli jos minkä moista purkkia ja purnukkaa. Seinällä oli lääkekasveja kuivamassa. On se ollut varmasti tarkkaa puuhaa, että on saatu oikeat suhteet erilaisia rohtoja lääkkeisiin.








Rakennuksista löytyi toinen toistaan hienompia yksityiskohtia ja tutkittavia asioita. Esiteessä oli hyvin kerrotu eri aikakausista ja niiden tavoista.


Koska olimme museossa heti joulun jälkeen, oli siellä näytillä oikea kunnon vanhanajan joulupukki. Totuuden nimessä pitää kyllä mainita, että jos tällainen pukki tulisi pimeällä vastaan, saattaisin säikähtää =D. // EDIT Sain kommenttikenttään tarkennuksen lukijalta, että kysessä olisikin nuuttipukki ja niin asia muuten onkin =). Pelottava silti =D.


Uusimpia tiloja edusti 1950-luvun  tyyliin sisustetut huoneet. Ennen oli saatava iso porukka mahtumaan untenmaille pieneen tilaan, vallankin joulun aikaan, kun oltiin koko suvun voimin koolla.




Tästä kuvasta löytyy monelle tutut Arabian suola- ja jauho astiat.


Kuopion korttelimuseossa oli valokuvanäyttely, jossa oli vanhoja kuvia Kuopiosta. Seinällä olevien kuvien lisäksi oli tarjolla kansio kaupalla kuvioa, joita oli tosi kiva katsella. Pöydällä oli lomakketta joiden avulla saattoi jättää viestin, jos tunnisti jostain kuvasta henkilöitä tai paikkoja ja niiden historiaan liityviä asioita, nerokasta!




Kuopion Korttelimuseo oli todella viehättävä paikka. Museona se oli sopivan kokoinen, mutta silti suosittelen varaamaan tarpeeksi aikaa, sillä tutkittavaa riitti koko perheelle. Museoon on myös helppo mennä sen keskeisen sijainnin ansiosta. Lisää tietoa Korttelimuseosta voit lukea heidän nettisivuilta täältä. Pääsymaksun ja aukioloaikojen lisäksi sieltä löytyy mielekiintoista asiaa historiasta.

24 kommenttia:

  1. Olipa ihana postaus ja niin kauniit ja tunnelmaa tulvivat kuvat.
    Jotakin tuollaista tuntua sitä itsekin kotiinsa kaipaa, vähäeleisyyttä, selkeyttä. Kodit on nykyisin sellaisia tavaravarastoja, kaikki pitäisi saada, kun vähemmälläkin tulisi toimeen. Pienikin tila näyttäisi isommalta, kun siellä olisi vain se tarpeellinen. Voi kun osaisi tuota ajatuspätkää itsekin noudattaa.
    Niin ihana postaus, että palaan varmaankin tämän pariin vielä toisenkin kerran :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitokset =). Museo oli todella kiva ja meistä oli hauskaa tutkia kaikkia vanhoja ihania juttuja. Tuo tila asia on niin totta. Pitäisi vain raaskia luopua tavarasta jota ei oikeasti tarvitse, laittaa se kierrätykseen jos vaikka joku tarvitsisi =).

      Poista
  2. Siis I-H-A-N-A! :) Tulipa tutkittua kuvat ja tekstit tarkkaan :D Tuolla haluan itsekin mennä käymään. Rakastan vanhoja tavaroita, ja niin onneksi myös mieheni. Olemme alkaneet omassakin sisustuksessamme korvata vähitellen tavaroita vanhoilla ja kauniimmilla. Tuoltapa olisin voinut ottaa omaan kotiini vaikka mitä... itse asiassa kaiken, hih <3 Tai noh, silitysraudat ja yöastiat kyllä korvaan ihan mieluusti näillä tämän päivän versioilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Nunu. Itseasiassa hyvä vanha tavara sointuu todella hyvin monen nykyaikaisen asian ja huonekalun kanssa. Niitä kun osaa oikein yhdistää. Ja kyllä, minäkin jättäisin potan ja silitysraudan =D. Raudan voisi laitaa jonnekkin kaapin päälle koristeeksi... korkeintaan =D.

      Poista
  3. Párekin Palvelijatar12 tammikuuta, 2016 10:28

    Tämäkin postaus olisi omiaan paikan esittelylehtiseksi. Kuvissa on upea tunnelma ja erittäin onnistuneet kuvakulmat, valot ja varjot. Täys kymppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitokset Parek ja palvelijatar =D.

      Poista
  4. Kiitos, tämä oli kiehtova ja tunnelmallinen kierros!

    VastaaPoista
  5. Hyvät kuvat olet saanu otettua vaikka valotus ei varmaankaan ollut se kaikkein paras. En ole tuolla korttelimuseossa koskaan käynyt, mutta kovasti muistutti Vallilassa olevaa työläisasuntomuseota.

    Kun opiskelin terveydenhoitajaksi, niin meille näytetiin vanha filmi terveyssisaren työstä ja siinä kerrottiin, että noi "Älä sylje lattialle" tai ruotsiksi " Spotta inte på golvet"- kyltit tulivat sen vuoksi, että pyrittiin ehkäisemään tuberkulosin leviäminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset CurryKaneli =). Noita kylttejä oli todella ennen vanhaan myös julkisissa paikoissa. Jännittävää ajatella, että joskus tosiaan on syljetty lattialle =D.

      Poista
    2. Spotta ej på golvet -eilen oli Presson vessan lattialle syljetty. Niin että jotkut sylkee vieläkin ;)

      Poista
    3. Ihan uskomatonta käytöstä! Joskus on bussi pysäkki myös syljetty ympäriinsä, mutta se sentään on ulkona =).

      Poista
  6. Kiitos mielenkiintoisesta museokierroksesta! Kiva, kun ei itse enää tarvitse matkata mihinkään, viet aina niin kiinnostaviin paikkoihin hienoine kuvinesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih.. kiitokset itsellesi Marle, ja mukavaa, jos viihdyit meidän "matkassa" =D.

      Poista
  7. Iik miten ihana postaus ♥
    Kutojan tunnelmallisessa tuvassa viihtyisin taatusti paremmin kuin hyvin. Tuollaisilla kangaspuilla olen tyttönä kutoa paukuttanut räsymaton, joka toimitti ensimmäisessä omassa kodissani eteismaton virkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Ansku =). Vanhoilla huonekaluilla on ihania tarinoita =).

      Poista
  8. Kuopio onkin itselleni aika tuntematon paikka. Kivalta näyttää. Tykkään tuollaisista korttelimuseoista, on mukava nähdä miten ennen vanhaan asuttiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuopio on tosi kiva kaupunki, suosittelen joskus vierailemaan. Valankin kesäaikaan Kallaveden rannalla on ihanaa. Museoista saadaan todella arvokasta tietoa meidän historiasta. Saa vähän perspektiiviä nykypäivään =D.

      Poista
  9. Hyvät kuvat ! Houkuttaisivat kiertämään tuolla museossa, mutta eihän sinne asti tarvitse matkustaa, sinä jo olit ja näytit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Orvokki. Jos joskus eksyt Kuopioon, niin käy ihmeessä vierailulla =).

      Poista
  10. Entisaikojen arjen estetiikka on kyllä kaunista, käytännöllistä ja kestävää. Ihanan informoivat kuvat :-).

    VastaaPoista
  11. Hieno museo, upeita kuvia!

    Sen verran kommentoisin, että kuvassa ei ole joulupukki, vaan nuuttipukki :) Ja Hota pulveria käytettiin vielä 60-luvun jälkeenkin, itse muistan sitä 80-luvulla "nauttineeni" Pahaa kuin mikä enkä ole varma edes tehosta... Myyntilupa meni 1998.

    Mutta museokierroksesi oli niin hieno, että pakko päästä paikanpäälle. Ja jos en pääse, katson kuvasi uudestaan :) KIITOS!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Rita. Ja kiitos tarkennuksesta, pukki taitaa tosiaan olla nuuttipukku =D. Pitääkin korjata tekstiin. Käy ihmeessä vierailulla jos vain saat tilaisuuden, paikka oli tosi kiva =).

      Poista