maanantai 13. tammikuuta 2014

Fillari

Joulukuun alussa olimme jälleen perheen kanssa kävelyllä merenrannalla. Löysin sattumalta minusta kauniin kuvauskohteen, polkupyörän. Se oli parkeerattu rantaan. Joku voisi ajatella, että alkaa kuvaajalla olemaan kuvauskohteet vähissä, kun pitää polkupyörää kuvata =). Minusta tämä vain oli kaunis pyörä kauniissa ympäristössä, ei kun kuvaamaan.


Muistatteko vielä sen tunteen, kun opitte ajamaan polkupyörällä? Minulla se on ihan elävästi mielessä. Olin mummolassa maalla. Jalkani ylettyivät pyörän selästä maahan ja potkin vauhtia. Ihan sattumalta pyörä lähti valumaan alas mäkeä ja nostin vahingossa jalat polkimille! Siitä se lähti. Olin niin onnellinen, osasin ajaa pyörää =).


Muutama vuosi sitten tyttäreni koki saman riemun. Otimme apupyörät irti ja menimme harjoittelemaan hiekkakentälle. Vähän aikaa pitelin kiinni tarakasta kun hän lähti polkemaan. Päästin salaa kädet irti ja katsoin, miten käy. Hän ajoi pitkän matkaa ja pysähtyi ja voi sitä riemua, kun hän huomasi, että minä en olekkaan takana pitämässä kiinni, vaan hän ajoi ihan itse! 


Pyörää käytetään monissa vertauksissa: " Se on kuin pyörällä ajamisen taito, kun kerran oppii, osaa aina". Tai "ei kannata keksiä pyörää uudelleen", "pannaan pyörät pyörimään". Pyörä ylipäätään on historian merkittävimpiä keksintöjä. Pyörien avulla oli mahdollista siirtää painavia taakkoja ja isompia kuormia helpommin eteenpäin.


Aluksi polkupyörä oli vain yläluokan huvitteluväline jolla ajeltiin puistoissa. Vasta sarjatuonannon myötä polkupyörä saavutti myös työväestön. Siitä tulikin monille hyvin tärkeä kulkuväline. Pyörällä pääsi mukavasti paikasta toiseen. Kun autot yleistyivät, lisääntyi myös pyöräilyn määrä, sillä teitä kun päällystettiin autoja varten, oli niitä pitkin helpompi ajaa myös polkupyörällä. 


Pyörää ei keksitty tällaiseksi ihan heti. Nykyinen polkupyörän muoto on monien kehittäjien ja keksijöiden yhteinen tulos. Ne ihan ensimmäiset pyörtä olivat todella kauniita, ne sellaiset, joissa oli se iso etupyörä, jossa polkimet olivat kiinni ja hyvin pieni takapyörä. Sellaisen kun joskus näkisi livenä, olisi oivallinen kuvauskohde!


Nykyään löytyy mitä erilaisimpia pyöriä mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. On maantiepyörä, maastopyörä, potkupyörä, ratapyörä, tandempyörä (tätä olisi joskus metka kokeilla), taittopyörä (tällainen meillä on veneellä), kolmipyörä ja jopa yksipyörä. Muutaman kerran minua vastaan on pyöräillyt sellainen pyörä, missä ollaan melkein makuuasennossa. Pyöräily on mitä mainioin ulkoilumuoto ja moni taittaa myös työmatkoja polkupyörällä. Osa ajaa kesät talvet. Nostan aina hattua niille pyöräilijöille, jotka taittavat matkaa armottomassa lumipyryssä, minua ei saisi silloin pyörän selkään kilon paloinakaan =D.


9 kommenttia:

  1. Olipa kiva ylistys polkupyörälle! Tuolle mainiolle matkakaverille. Pyöräily on myös hyvää kuntoilua. Jaa-a, ensi kesänä pitää hypätä ahkerammin pyörän selkään! Kivoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulia <3! Pyörä on todella mainio kaveri =).

      Poista
  2. Muistan todella hyvin, kuinka kävi kun ekaa kertaa ajelin pyörällä :D
    Polvet verillä alamäkeä miesten pyörällä ,ja välistähän sitä jotenkin piti jalat siinä olla .jooo...
    Kyllä nykysin pyöräily ihan mukavaa.
    Kivoja kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seijastiina =). Välillä opettelu vaatii verta, hikeä ja ehkä jopa kyyneliä =D.

      Poista
  3. Enpä osaa sanoa kuinka vanha malli on kysessä mutta vanha joka tapauksessa. Villi arvaus että, neljäkymmentä vuotta tai jotain sellaista.Hyvä kun hoksasit ottaa kuvat. Nostalginen putkikameli:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harry =). Minusta se oli kaunis. Monet vanhat asiat ja esineet ovat kauniinpia kuin vastaavat uudet. Putkikameli... heh hauska =D.

      Poista